Bloggaaminen, mitä se tuo, mitä se antaa?

Mitä bloggaaminen tai blogien lukeminen teille merkitsee? Onko se vain ajanvietettä vai tarjoaako blogin kirjoittaminen tai blogien lukeminen teille jotain paljon enemmän?

Minä aloitin bloggaamisen rakennusaikana, pienistä palasista tämä blogi lähti rakentumaan. Lukijoita ei ollut alussa yhtään, joka sai epäilemään, että onkohan tämä minun juttu. Viikko kerrallaan katselin tilannetta eteenpäin ja pikkuhiljaa alkoi muodostumaan käsitys siitä mitä blogimaailma oikein tarjoaa, mitä kaikkea se voikaan minulle antaa.Alkukankeuksien jälkeen alkoi muodostumaan omantyylinen blogi, blogi jonka koin omakseni, jonka parissa viihdyin ja jonka pystyin missä tahansa tilanteessa tunnustamaan omakseni. Aikomukseni oli luoda blogi, joka on osa minua, noudattelee omaa linjaani ja pyrkii menemään omia teitä eteenpäin.



 Minulle bloggaaminen merkitsee omaa aikaa, aikaa jonka parissa rentoudun, jonka parissa tutustuu aivan uskomattoman ihaniin ihmisiin. Blogit ovat kuin sisustuskirjoja, joista voi ammentaa ideoita ja vastavuoroisesti tarjota itse ideoita muille. Näin vuosi siitä kun blogini avattiin on se tuonut mukanaan ihania asioita. Blogini on saanut lukijoita, joista jaksaa aina kertatoisensa jälkeen iloita, olen tutustunut ihaniin blogiystäviin, joista on tullut ihan oikeita ystäviä, joiden kanssa on tavattu virtuaalimaailman ulkopuolella. Bloggaamisesta on tullut yksi osa minun elämäntavastani. Ilman en varmaankaan enää osaisi olla, niin paljon tämä minulle merkitsee. Muistan kun itse lueskelin ruudun toisella puolen blogeja anonyyminä, kommentoida en uskaltanut / kehdannut, mutta ihailin sitä tarmoa mitä blogin pitäjiltä löytyi. Se tarmo ja elämänilo paistoi lukiessa kirjoituksia ja sellaista minäkin lähdin sitten tavoittelemaan. Vuoden uurastuksen jälkeen, olen iloinen siitä, että blogini on saanut hurjasti lukijoita. En missään vaiheessa uskaltanut edes kuvitella kuinka moni tänne blogiini löytääkään. Jokainen uusi lukija saa edelleen hymyn kasvoilleni ja onnentunteen aikaiseksi.
 Itse olen henkilökohtaisesti kohdannut myös blogimaailman raadollisemmankin version, mutta nyt en jaksa siitä välittää, jatkan eteenpäin omana itsenäni ja omalla tyylilläni, silloin voin taata, että blogi pysyy minun näköisenäni, sellaisena kuin sen toivon olevan. En väitä, etteikö ikävät asiat saisi  pohtimaan blogin sulkemista, ajanpuutteenkin iskiessä olen miettinyt, että sulkisinko blogini kun aika on kortilla, mutta ainakaan vielä en ole siihen pystynyt, on tämä vaan niin osa minua ja minun persoonaani. Tää on niin mun juttu :D

----------------------------------------

Olisi ihana tosiaan kuulla, mitä blogien lukeminen ja blogin kirjoittaminen teille merkitsee, löytyykö kanssasisaria joilla on samoja tuntemuksia tai mieltä herättäviä ajatuksia.

Kivaa tiistaita <3

27 kommenttia

  1. Ihan samoja ajatuksia minullakin:) Blogien lukeminen on ihan yhtä rentouttavaa kuin lehtien selaaminen ja antoisampaakin. Saan toisten blogeista uusia ideoita ja iloa. On ihanaa päästä jakamaan omasta elämästään niitä pieniä arjen iloja ja suruja. Kukaan ei ihmettele, jos otan kuvan kuihtuneesta ruususta monesta eri kulmasta. Voin jakaa sen kuihtuneen ruusun kauneuden muiden kanssa. Voin jakaa iloni uudesta teekupista, komeron perukoilta löytyneestä vanhasta pyyhkeestä. Ja ennen kaikkea nähdä muiden iloa samanlaisista arjen pienistä asioista:) Tämä blogimaailma on rikas, se antaa paljon ja on nyt tärkeä osa elämääni.

    VastaaPoista
  2. Minä aloitin bloggaamisen vähän niinkuin muiden blogien innoittamana, ensin kävin vaan anonyyminä lukemassa ja kommentoinkin joskus, mutta sitten halusin myös tutustua vähän paremmin useisiin blogin omistajiin, ja laitoin oman blogin pystyyn, aikomukseni oli ensin pitäytyä ihan pelkässä puutarhablogissa, mutta mopo karkasi käsistä. Ja ei kyllä harmitä yhtään, ihan mukavaa on ollut ja paljon ystäviä, oikeesti ja virtuaalisesti, se tässä on mielestäni parasta. Ja paaaaaljon sisustus ja puutarhavinkkejä, joita ei välttämättä itse hoksaisi.

    -tuija

    VastaaPoista
  3. Hei!
    Käyn lukemassa sun blogia yleensä päivittäin, vanhempiakin postauksia on lukematta vaikka kuin paljon, sillä löysin sun blogin vasta tän vuoden puolella.
    Toi sun sisustuskirja vertaus on niin hyvä! Mielummin käyn sun blogista kattelemassa ihania kuvia kuin jostain sisustuskirjasta tai lehdestä. Ja syy siihen on se, että tiedän sun asuvan omassa kodissa, kaikkien ihanuuksien keskellä, tiedän että se on siis mahdollista :)
    Sun blogisi herättää ajatuksia, alkaa pohtimaan omia valintoja, muistelee elämää ja antautuu elämän vietäväksi.
    Kiitos kaunis ihanasta blogistasi! <3

    VastaaPoista
  4. Moi!

    Minulle tää blogien likeminen on aivan uus juttu. Vieläkin kyllä tosi vähäinen osa ajankäyttöäni, mutta mielenkiintoista puuhaa. Nyt leikkauksen jälkeen oon hyväkuntoisena sairaslomalla ja on ollut aikaa surffailla.

    Aivan upeisiin kuviin ja sisustuksiin oon blogeissa törmänny, myös osuvia tekstejä on tullut eteen. Minusta on hienoa, että ihmisillä on tällaisia harrastuksia, joita haluavat jakaa toisten kanssa.
    Iloista kevätmieltä kaikille! Muistakaa ulkoillakin ihanassa luonnossamme. :)

    VastaaPoista
  5. Kanssasisaria täältä löytyy, ihan varmasti.

    Itse olen blogannut vasta vajaan vuoden, mutta kyllä tämä on minunkin juttuni... ihan varmasti..:)
    Olen saanut teiltä tosilta mahtavia sisustus ideoita ja toden totta näitä, kun täällä lueskelee on, kuin sisustuslehtiä selaisi.

    On myös ihania päiväkirjamaisia blogeja, jollainen minunkin blogi mielestäni on. Kirjoitan myös "oikeaa" päiväkirjaa, mutta sinne tulee vain ne "salaiset" asiat, joita en halua täällä kertoa..:)

    Alkuvuonna, kun perheessäni oli suurta surua ja välillä tuntui, etten selviä tästä, sain täältä paljon lohtua ja tukea.
    Sain todellisia ystäviä, vaikka emme olekkaan nähneet. Sain sydänystäviä...:)

    VastaaPoista
  6. Melkeinpä puhut kuin mun suulla ☺
    Mukavaa ja antoisaa hommaa!
    ...ja vähän "salaa" itsekin kävin lueskelemassa alkuun, hyvä että uskalsin kommentoida oikein mitään mihinkkään edes anonyyminä -ja sitten kun olin jo kirjautunut sisään, ja jo uskaltautunut kommentoimaankin nimimerkillä, tuli mieleen, että mitäs jos minäkin....varsinkin kun viimekesänä tämä sisustaminen taas kerran näytti lähtevän lapasesta, niinkuin sitten tekikin!
    Ajattelin, että kais tässä vois olla jotain jollekin tässäkin.

    Ja vieläkin vaan äimistelen!

    VastaaPoista
  7. Minulle blogien lukeminen on ajan vietettä. Blogeista saa enemmän "irti". Sisustus lehtiä lukiessa tuntuu aina että juttu jää kesken, kun taasen blogeissa juttu jatkuu. Ihania ideoita löytyy roppakaupalla ja on ihana katsoa upeita koteja, puutarhoja ja käsitöitä.

    VastaaPoista
  8. Itse en voisi juuri paremmin ajatuksiani tiivistää kuin mitä sinä Johanna kirjoitit :)
    Ihan samoja ajatuksia siis...
    Vaniljaisesta on tullut tosi lyhyessä ajassa osa minua ja tämä bloggaus kokonaisuudessaan on harrastus siinä missä jokin muukin. Nyt lapsen myötä on vaikeampi päästä pois kotoa harrastamaan ja koska sisustus on aina ollut rakas harrastus, niin tssä yhdistyy sen lisäksi myös sosiaalinen puoli, kun jutustellaan kommentoinnin ja joskus myös meilitse blogiystävien kanssa :) Sekä valokuvaus, kirjoitus jne.
    Minulle tämä on tällä hetkellä hetki omaa aikaa, ikkuna ulos, mukavaa puuhaa, jossa saa ajatukset muualle, iloisiin asioihin, tankkaamaan energiaa muiden kauniista blogeista, ideoiden vaihtoa jne.
    Ja oman blogin kirjoitus on minulle kuin päiväkirjan pitoa...ja samalla kirjeen kirjoittamista ystäville :)
    On myös minun juttuni, ihan varmasti!
    Kuinkas sinulla muuten avajaisjärjestelyt sujuvat Johanna?
    Mukavaa viikkoa vaihteeksi sateisesta Saksasta!
    Halaus Ystävälle :)

    VastaaPoista
  9. Näyttäs tää bloggaaminen olevan minunki juttu. Mutta kattoo nyt vielä, aikalailla samanlaiset tuntemukset kui sulla vuosi sitte. :) Viikko kerrallaa... toisten blogeja on kyllä tosissaa mukava lueskella ja saada kaikkia ideoita! Ja omia juttujaki on kyllä mukava lukea jälkeenpäin, nähä kuin sisustusmakuki muuttuu. Mukavat viikonjatkot! :)

    VastaaPoista
  10. Aika samanlaisia ajatuksia herää itselläkin bloggaamisesta. Tämä on ihana harrastus josta en voisi enää luopua. Blogimaailma on omanlaisensa inspiroiva maailma johon on mukava upota aina hetkeksi ja unohtaa arki.

    VastaaPoista
  11. Hei Johanna... varoitus heti alkuun: tämä on melkein romaanin pituinen kommentti, heh..

    Olen itse pitkän linjan bloggaaja, johtuen osittain nykyisestä leipätyöstäni, vaikka sisustusaiheista blogiani olenkin pitänyt vasta tämän vuoden alusta. Omia blogeja olen pitänyt eri aihepiireistä ja eri nimimerkeillä jo vuodesta 2007 lähtien, ja olen nähnyt sitä kautta blogimaailman kehityksen pitkällä aikavälillä ja nähnyt myös oman kehityksen bloggaajana samalla aikavälillä.

    Verkko-opetusmaailmaan liittyvällä taustallani on ollut aina jonkinlainen vaikutus minuun bloggaajana - en ole koskaan sokeasti pystynyt heittäytymään blogien vietäväksi. Varsinkin omissa blogeissani mietin tarkkaan mitä kirjoitan, miten kirjoitan ja kenelle kirjoitan. Tekijänoikeuksia (esim. kuvissa) haluan kunnioittaa viimeiseen asti ja olen niissä ehdoton, koska olen työssäni nähnyt, miten ne voivat viedä ihmisiä pitkiin ja vaikeisiin oikeusprosesseihin. Selittely tai hyvä tarkoitus eivät valitettavasti auta, jos toisen materiaalia käyttää luvatta ja toinen päättää nostaa oikeusprosessin.

    Mielenkiintoista on, miten täsmälleen samat kysymykset blogin pitämisestä ja niiden maailmassa toimimisesta, anonyymiteeteistä yms. jatkavat kulkuaan vuodesta toiseen. Ne askarruttavat niin bloggaajia kuin lukijoitakin yhä uudelleen ja uudelleen. Suurimpia kysymyksiä tuntuvat herättävän blogien sosiaalisen kulttuurin etiketti ja siihen liittyvät seikat.

    Sosiaalisen median etiketti tuntuu olevan osalta ihmisistä täysin kadoksissa joko tarkoituksenmukaisesti tai tiedostamatta. Etiketin perusteella häiriköiviä anonyymejä voi mielestäni verrata vaikka yleisötilaisuudessa häiriköiviin ihmisiin - heillä on päämäärä häiritä itse asiaa ja kohdistaa kiinnostus itseensä. Se on selvää. Mitä heille yleisötilaisuudessa tehdään? Heidät poistetaan tilaisuudesta, jos he eivät kertavaroituksesta rauhoitu. Henkilökohtaisessa blogissa sääntö voi olla mielestäni sama: häiriköt poistetaan joko teknisin keinoin tai sosiaalisen paineen avulla. Siitä ei tarvitse missään nimessä tuntea huonoa omaa tuntoa. Blogia on lupa varjella ja vaalia, ja kehittää siihen suuntaan, että se palvelee blogin pitäjää itseään ja niitä lukijoita, jotka ovat blogin jo ottaneet omakseen, yhä paremmin. Kaikkia ei voi koskaan miellyttää - se on valitettava fakta :)

    Omat blogit ovat minulle merkinneet aina enemmän tai vähemmän henkilökohtaisen päiväkirjan pitämistä jostakin aiheesta. Nyttemmin huomaan, että sisustusassari-blogin rooli on ollut toisenlainen: se toimii minulle myös oman oppimisen reflektointipaikkana ja myös tavallaan portfoliona - mikä poikkeaaa hyvin paljon aikaisempien blogieni luonteesta. Hyvä niin. Ehkä opin siinä samalla taas jotain uutta myös bloggaamisen mahdollisuuksista.

    Toisten ihmisten blogit merkitsevät minulle ennen kaikkea inspiraatiota, vertaisoppimista ja ajatusten vaihtoa. Kiitos siis blogistasi ja siitä, että jaat ajatuksia ja unelmiasi - ne ovat herättäneet minussa paljon ajatuksia ja rohkaisseet minuakin uusien kokeilujen pariin :)

    VastaaPoista
  12. Mä alotin bloggaamisen tän vuojen alussa, ja tästä on tullut se päivän kohokohta.
    Niinku joku toinenki tuolla jo mainitsi että mopo karannu käsistä niin se karkas multakin. Tarkotus oli vaan jotain sisustusjuttuja sillo tällö tänne laitella mut kaikenlaisia postauksia sieltä tulee kuitenkin melekee päivittäi :D
    Toisten blogeissa on ihana käydä kylässä, sieltä saa ihania vinkkejä, upeita tuunauksia näkee yms. ihanaa/kivaa/kekseliästä!

    Tää blogistania on mun 2. koti <3 :D

    VastaaPoista
  13. Itse en pidä blogia,mutta hurahtanut lukemaan näitä erilaisia sisustusblogeja ja ihastelemaan kauniita kuvia.Omaa aikaa ja rentouttavaa,lukiessa kuluu kahvikupponen jos toinenkin :) Ja ideoitahan täältä saa kivasti myös!

    VastaaPoista
  14. Hyvä kirjoitus ja mielenkiintoinen aihe=)Harrastus tämä minullekin on ja kiva sellainen,muiden blogien seuraamisesta saa silmäniloa ja sielunravintoa,olipa koti millainen tahansa,samalla lailla niissä siirrellään huonekaluja,vaihdellaan verhoja,tehdään välillä onnistuneita ja välillä vähän vähemmän onnistuneita hankintoja,kokkaaillan ja leivotaan,opiskellaan,tehdään töitä ja lomaillaan,iloitaan,murehditaan,pohditaan ja otetaan kantaa kuin mitä itsekin teen,jokainen tietysti omalla uniikilla tavallaan ja sehän tästä niin kivaa ja mielenkiintoista tekeekin=)

    VastaaPoista
  15. Samaa ajatusta täällä.
    Ja tosiaan niitä suuria lukijamääriä odotellaan. :)
    Kuinka sitä lukijakuntaa kasvattaa? En tiedä....

    Rakastan muiden blogien lukemista, samalla hiukan ehkä kadehtien kun omat lauseet ei niin innostiva olekkaan ja kuvat eivät ole mitään pro-luokkaa. Mutta näinhän se näyttää olevan just minun blogi. :)

    Mitään en niin odota kun lapset nukahtaa. Teekuppi ja läppäri. Blogien selailua, inspiroituen, ideoita imien ja toisinaan jopa rakastuen menee tunti jos toinenkin.


    Kiitos! <3

    VastaaPoista
  16. Oma bloginkirjotuskin ollut vähän taolla (tää on mulla niin kausittaista) ja laiskasti oon käynyt kommentoimassa lähiaikoina, mutta lukemassa edelleen ahkerasti!

    Mukavaa kevättä! :)

    VastaaPoista
  17. Minun kommenttini ei nyt liity millään tavalla päivän aiheeseen. :)

    Mutta tuli mieleeni sun siivouspuuhat. Vaikka sinulla on rutkasti töitä ja perhe, vaikuttaa siltä, että onnistut pitämään kodin tosi siistinä! Siitä tulikin mieleen, että onkohan sulla joku tosi näppärä systeemi. Siivous ja kodinhoito kun pitää sisällään niin hurjan paljon: tiskit, pyykit, pölyt, imurointi, lattianpesu, vessat ym ym ym. En tiiä olisko se muiden mielestä tylsä juttu, mut minusta olisi kiva lukea miten sen teet. :) TIedän että tykkäät siivoilusta, mutta jos sulla on joku vedenpitävä metodi, sitä vois vähän kopioida itse kukin... ;)

    Tämä vaan ajatuksena.

    VastaaPoista
  18. Mulle tää blogimaailma ja oma bloggailu on ihan ehdottomasti henkireikä ja se oma juttu! Alkuun tutustuin blogistaniaan lukijana, ja nimenomaan lueskelin kuten sisustuslehtiä; ajatuksia, ideoita poimien mutten vaihtaen. Mun tuttavapiirissä ei juurikaan ole samanmoisia sisustushöyrähtäneitä, joten ajatustenvaihto ei ole onnistunut ns. tosielämässäkään. Siitäpä sitten sain ajatuksen omasta blogista, purkauskanava kaikelle tälle touhotukselle :) Ja täältä olen löytänyt pienessä ajassa ihania, samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa on NIIN kiva vaihtaa ajatuksia. Meillä on aika hektistä menoa tää elo, mies on paljon poissa ja reissussa, ja mulle on sitten päivän blogihetki aina se rouvan oma aika - uskaltakoon kukaan häiritä :)

    VastaaPoista
  19. Paljon samoja mietteitä kanssasi!
    Ehkä blogi minulle on kuin päiväkirja...voin kirjoittaa tekemisiäni,ajatuksiani,matkojani...kuvien kera!!
    Kuvaaminen, ja kaikki luova kiinnostaa minua, ja kiva kun saa ne tätä kautta esille, ja aivan uskomattoman ihanaa kun löytyy samansuuntaisia ihmisiä, ja samoja kiinnostuksen kohteita!!
    Muiden blogien lukeminen tuo inspiraatiota, ja lisää luomisen iloa!!!

    VastaaPoista
  20. Niin on. Erittäin hyvä kirjoitus.

    Itse ole blogannut viisi vuotta, mutta koska blogin aihe on sellainen, että vaikka se omassa lajissaan on ihan suosittu, niin laajoja lukijakuntia se ei kiinnosta, olen säästynyt kaikelta ikävältä. Olen noukkinut rusinat pullasta ja ikäviin asioihin en ole blogissani edes törmännyt. Ennemminkin kaipaisin kritiikkiä ja sellaista, mitä voisin yrittää tehdä paremmin. Ei nyt haukkumaan tarvi tulla, mutta sellaisia kehitysehdotuksiahan on aina mukava saada. Sellaista jota ei itse huomaa.

    Luen paljon blogeja ja monen aiheisia blogeja. Mutta sen ensimmäisen kommentin jättäminen on aina kynnyksen takana. Siihen asti blogia lukee anonyymisti, kommentin jättämisen jälkeen sitä ei enää tee. Ja siksipä, jos joku blogiini vaivautuu kommentin jättämään, se erityisen paljon ilahduttaa ja huomioin sen aina jotenkin.

    Bloggaaminen itsessään on jatke harrastukselle. Harrastus on tuonut elmääni paljon, ja bloggaus on tuonut siihen vielä lisää. Kotiäitivuosina se oli yksi sosiaalisen elämän muoto ja sen kautta tutustui ihmisiin. Nyt työelämään palattuani, bloggaamisen tahtikin on hidastunut, mutta aina sinne on yhtä mukavaa kirjoitella. Jossain vaiheessa podin kriisiä, kun en ollut saanut mitään hienoa valmiiksi, jotta olisin voinut blogata, mutta tästäkin pääsi yli ja yli kuukauden huoleton aika ilman blogiani sujui ihan hyvin. Ja tuntui ihan kivallekin. Vaikka kyllä se bloggaaminenkin taas maistui hyvälle tauon jälkeen.

    Blogimaailma on oma yhteisö ja ilman blogeja ja nettiä tuntisin varmaan yhden samaa harrastavan ihmisen. Blogien kautta tunnen niitä monta kymmentä. Osan olen tavannut ihan kasvotuksin, osan kanssa ollaan tutustuttu ja jutusteltu muuten.

    Joskus minulta kysytään, että eikö se blogin pitäminen ole kamalan aikaa vievää ja sitouttavaa. Aikaa se vie, mutta se aika on pisara meressä siitä ajasta, mitä harrastukseeni muuten käytän. Sitouttavaa se ei ole. Enhän mä ole velvollinen kenellekään. Jos mua ei huvita, niin sitten ei laiteta blogiin mitään. Kukaan ei maksa mulle palkkaa siitä, joten jos mun blogi on hiljaa kuukauden, niin sitten se on. Ennemminkin blogin kanssa on plussapuolella!

    VastaaPoista
  21. Ihan mielettömän upeita kommentteja teillä. Ihanaa kun tekin olette pohtineet samoja asioita. Bloggaaminen on antoisaa puuhaa, se antaa paljon, mutta kyllä se myös vie, aikaa nimittäin :) Mutta ihaninta on tosiaan se, että täällä on niitä samanhenkisiä ihmisiä, joilla on samoja unelmia ja samoja ajatuksia. Kiitos ihan mielettömistä kommenteista. <3

    VastaaPoista
  22. Kiitos ihanasta arvontapalkinnosta, se oli tänään tipahtanut postilaatikkoon! :)

    Tv. Susanna

    VastaaPoista
  23. Minulle muiden Blogit ovat kuin naistenlehtià, ihan samlla tavalla rentoudun nàiden ààressà, kahvikuppi kourassa, lapset pàikkàreillà... Ihanaa. Silmàniloksi kauniita kuvia, vinkkejà, haaveilua, joidenkin blogeissa rakastan kielenkàyttòà.
    Itse sensijaan bloggaan tààltà Sisilian saarelta omille rakkailleni Suomeean ja siinà samalla kaikille muillekin joita saattaa kiinnostaa meidàn arki tààllà euroopan helmoilla.

    VastaaPoista
  24. hyviä ajatuksia bloggaamisesta sekä sinulla että muilla komentoijilla.
    Blogityylejä on monia, mutta kai ne tietyllä tavalla ovat julkisia päiväkirjoja, vaikkei niissä yksityiselämän saloja paljasteta (onneksi).
    Ikävänä ilmiönä ovat nämä häiriköijät, mutta parempi jättää heidät huomioimatta.

    Muutamissa blogeissa olen törmännyt "mainostamiseen" ja se saa minut hieman hämmilleen. Onko bloggaaja sopinut tästä yrityksen kanssa, saako hän itse kirjoituksestaan etuja? Minusta se on ihan ok, mutta mietin, että mikä on virtuaalimaailman etiikka tässä asiassa. Tulisiko se kertoa avoimesti, vai näkyykö se muuten tekstistä läpi? Vaikuttaisiko se lukijoihin, jos he tietäisivät lukevansa mainosta. Tästäkin olisi mielenkiintoista käydä keskustelua.
    "Tämä postaus sisältää tuotesijoittelua" - tunnelmiin tällä kertaa ;)
    Tsemppiä edelleen uudelle yrityksellesi ja intoa bloggaamiseen.

    VastaaPoista
  25. Samoilla aatoksilla täälläkin. Aloitin ensin seuraamalla ja ihastelemalla muiden blogeja. Sitten aloin kommentoida niihin enemmään ja hetken päästä halusin itse mukaan! =)
    Syksyllä laitoin oman pienen blogini ja vaikka ajan uutteen vuoksi, välillä bloggailuvälit pitempiä ovatkin, niin aina se on mielessä! =))
    Täällä blogimaailmassa saa ihania ystäviä, samanhenkisistä ihmisistä.
    Sitäpaitsi pientä säästöä tulee ainakin omalla kohdallani, sillä huomaaan ostelevani sisustuslehtiä nykyisin vähemmän!:)

    VastaaPoista
  26. Kyllä huomasin, kuinka tärkeäksi tämä blogimaailma on minulle muutamassa kuukaudessa muodostunut, kun muutaman päivän vietin ihan pimennossa tästä kaikesta. Se on itselleni vähän kuin päiväkirja jota kuvitan, johon puran omia ajatuksia ja ideoita. Henkilökohtaisuuksiin en kuitenkaan omassa blogissani lähde, vaikka päiväkirjalle ne kerrotaankin :)

    Itse olen aloittanut bloggaamisen muutama kuukausi sitten, mutta nyt jo törmännyt virtuaalisesti aivan ihaniin uusiin tuttavuuksiin, jotka jakavat mun kanssa saman mielenkiinnon kohteen. Tätä kautta löydän myös uusia ideoita, ihastelen kauniita kuvia ja luen mielenkiintoisia tekstejä.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista.

Takaisin ylös