Meidän rakkaus, meidän perhe

En ole tainnut koskaan kertoa, mutta olemme olleet mieheni kanssa yhdessä pian 14 vuotta.  Naimisissa näistä yhteisistä vuosista olemme olleet ainoastaan vajaa 5 vuotta. Mieheni oli nuoruuden rakkauteni ja ihastukseni ja sillä tiellä ollaan edelleen. Näin kirjoitettuna 14 vuoden yhdessäolo kuulostaa melkoisen pitkältä. Täytän itse pian 29 ja mieheni on minua viisi vuotta vanhempi, joten emme me vielä kovin vanhoja ole pitkästä suhteesta huolimatta :D


Meillä ei juhlittu perinteisiä häitä vaan tyttäremme ristiäisten yhteydessä meidät vihittiin. Kutsussakin ilmoitimme ainoastaan sivulauseessa, päivän juhlassa tapahtuvan myös avioliittoon siunaaminen. Avioliitto merkitsee minulle hyvin paljon, mutta tyttäremme nimensaaminen päivän juhlassa oli tärkeintä. Olemme taivaltaneent mieheni kanssa yhteistä taivalta jo kauan, koko nuoruuden, joten emme pitäneet avioliittoon menemistä niin suurena asiana, että sen vuoksi olisi pitänyt järjestää megasuuret juhlat. Meille tärkeintä oli yhteinen sukunimi, joka oli merkittävin tekijä naimisiinmenolle. Tyhmää ehkä ajatella niin, että naimisiinmenon päämäärä on yhteinen sukunimi koko perheellä, mutta, koimme jo ennen sitä olevamme pari, olevamme naimisissa yhteisen kotimme vuoksi jne. Yksi sormus lisää sormessa ei tuonut järisyttävää muutosta elämäämme hääpäivänä kun olimme viettäneet yhdessä elämää jo 9 vuotta :)
50af19d6c98c7e9b2300001a.jpg 
Päivän parhaimpia ja kauniimpia hetkiä ristiäisten jälkeen oli meistä ikuistetut kuvat. Ihana ystäväni, joka on ammatiltaan valokuvaaja ikuisti perheestämme täydelliset kuvat, jotka merkitsevät todella paljon. Elämämme parhaimpia hetkiä, vasta syntynyt esikoisemme, jonka maailmaan tuloa oli odotettu pitkään.Tämä kuva on ainoa kuva, jossa olemme koko perhe yhdessä. Olisi varmaan syytä ottaa useammin perhepotretteja :)  

50af19e4c98c7e8b02000066.jpg

Tällainen tarina meillä on sydämessämme  
Olisi mukava kuulla, kuinka teillä on juhlittu häitä ja monenko vuoden yhteiselon jälkeen? Oletteko kokeneet megasuuret häät, vai kenties niin kuin me, ristiäisten yhteydessä pienimuotoisesti niiden kaikkein rakkaimpien kanssa?

Ei kommentteja

Kiitos kommentista.

Takaisin ylös