JOS EI ETSI - EI MYÖSKÄÄN LÖYDÄ

Moikka moi ja ihanaa perjantaita. Ajattelin näin viikonlopun kunniaksi julkaista nämä studiokuvani uudistuneesta minästä. Olen viimeisten kuukausien aikana tutkaillut omaa minääni, ulkoista ulkomuotoa ja tehnyt valtavasti töitä sen eteen, että myös minä näkisin sen ulkoisen muutoksen, joka minussa on tapahtunut reilun vuoden aikana. 

Kuten olen sanonut koko urakkani ajan, tulee pää huomattavan paljon jäljessä tällaisessa valtavassa projektissa. Sitä itse sokaistuu ja ei osaa nähdä kuinka pieneksi sitä onkaan muuttunut ja kuinka itselleen ei tarvitse enää hankkia suuria vaatteita, joilla peittää vartalon ettei kukaan vain tuijota ja huomaa mitä vaatteiden alla on ( eihän tämä toki näin toimi, ei ne vaatteet mitään peitä ). Tämän kaiken sisäistäminen on vaatinut ainakin itseltäni mahdottoman paljon työtä, mutta kaikki se työ on ollut vaivan arvoista. Kaikki ne vaateliikkeiden myyjien kanssa yhdessä sovitetut vaatteet, myyjien mittamaat mitat uuden vaatekoon löytämiseksi, oikeantyyppisten asujen löytäminen, studiokuvaus jne. saivat itseni huomaamaan sen, että nyt kun peilikuvaani katson näen myös itse, että olen ihannepainossani, löysin siis itseni ja sen kuvan, millaisena myös muut minut näkevät. 

Alla muutama studiokuva uudistuneesta minusta :D
Kuten olen monesti sanonut, tänä päivänä voisin hymyillä auringon kanssa kilpaa, voisin huutaa koko maailmalle kuinka onnellinen ja hyväolo minulla on. En muista milloin viimeksi olisin nauttinut elämästäni  näin paljon ja ollut niin elinvoimainen, siitä on kauan, ihan liian kauan. 

Se että ihminen päästää itsensä näinkin huonoon jamaan kuten minä alla olevassa kuvassa ( uusille lukijoille tiedoksi, tässä alla olen siis minä 63,5 kg sitten ), voi vain ulkopuolinen miettiä että miksi. Miksi ihminen ei tee itselleen mitään, vaikka hän varmastikin tietää ja näkee millainen on. Vaikea kysymys ja arka aihe. Itse nautin helposta elämästä, söin mitä halusin, koska en jaksanut nähdä vaivaa, että tarkkailisin syömisiäni. Rakastin niitä viikonlopun iltoja kun sain hautua sipsien ja karkkikulhon kanssa sohvalle napostelemaan ja katsomaan hyvää ohjelmaa, ne taisivat olla viikon kohokohtia. Jossain vaiheessa ihminen turtuu pahaanoloonsa ja sitä antaa periksi, sitä ei välitä miltä näyttää tai mitä muut ajattelevat, sitä porskuttaa omaa elämäänsä itku silmäkulmassa eteenpäin ja elää omaa tyytymätöntä elämää hiljaisesti. 

Sitä kokee, että painon pudottaminen ja sen prosessin aloittaminen on valtava työ ja urakan loppu siintää kaukana tulevaisuudessa. Koko urakka ja se normaalipaino ovat niin kaukana edessäpäin, että ajatus siitä, että joutuu monta kuukautta tekemään töitä painotaakan kanssa saavuttaakseen normaalipainon, on raskas. Sitä sortuu ajattelemaan, että en jaksa odottaa puolta vuotta tai vuotta, että olisi vihdoin normaalipainoinen ja tästä syystä monen monta kertaa itselläni on siirtynyt se päätöksenteko terveellisemmän elämän aloittamisesta ja siitä, että nyt mä teen sen. 

Uskon, että suurinosa ihmisistä elää kiireistä arkea ja helppo elämä houkuttelee myös syömisen suhteen, on paljon helpompaa ajaa sen grillin kautta kotiin työpäivän päätteeksi kuin alkaa tekemään maittavaa ja terveellistä ruokaa. On helppo perjantai illaksi hakea lähikaupasta itselleen läjä makeisia, jotta saa tyydytettyä sitä pahaaoloa kuin se, että viettäisi sen illan vain vesilasin kanssa ajatellen kokoajan, että miksen minä saa syödä. On helpompaa nauttia juhlien herkuista kun ei tarvitse miettiä yhdenkään suupalan kaloreista... Tämä on sitä helppoa elämää, sitä millaista minäkin olen viettänyt. 

Nyt kun oma projektini on siinä pisteessä, että voin verrata sitä millaiseksi se helppous on muuttunut alkutilanteen jälkeen, voin omasta puolestani sanoa, että ei elämä lopu siihen, että tehdään loppuelämän kestävä päätös, se että päivittäisestä iltaherkuttelusta jää pois ne suussasulavat karkit, ei oikeasti ole menetys, vaan helpotus. Jatkuva väsymyksen tunne ja vetämättömyys sokeririippuvuuden vuoksi jäi pois. Ja onhan se paljon ihanempaa viettää vaikkapa yksi karkkipäivä lauantaina kuin se, että ahmisi herkkuja joka päivä, fiilis ja ne herkut maistuvat ihan erilaisella tavalla. 

Entäpä se oikean ruuan muutos helpo elämä vastaan terveellisempi elämä, sitä kun ajatellaan, että joutuu luopumaan kaikista ihanista ruuistakin jos aloittaa tällaisen projektin. Näinhän se ei todellisuudessa ole, terveellisistä raaka-aineista tehdyt ruuat ovat myös maukkaita ja itse voin omasta kokemuksestani sanoa, että elämäntaparemontin myötä suhtautuminen ruokaan muuttaa, sitä ei elä enää syödäkseen, vaan syö elääkseen. Sitä oppii tekemään erilaisia valintoja siitä, mitä lautaselle laittaa. Ravintolassakin voi käydä syömässä, eihän niidenkään suhteen tarvitse totaalisesti kieltäytyä. Ravintolassa voi kuitenkin tehdä ns. terveellisiä valintoja, vaihtaa perunat kasviksiin, jättää salaatinkastikkeet ja majoneesit tilatessa pois jne, nämä on niitä valintoja, jokainen voi itse miettiä olisiko tällainen ns. ruoka-ainesten vaihtaminen mm. ravintolassa sitä vaikeaa elämää, missä joutuu tekemään töitä oman itsensä eteen vai voisiko tämä sittenkin myös omalla tavallaan kuulua helppoon elämään, se on vain valintoja..  

Ajattelin samalla hieman mainostaa itseäni, sillä tiedän, että lukijoista löytyy paljon kohtalotovereita, jotka kamppailevat saman painoasian kanssa. Usein olen nyt näiden parin viikon ajan saanut myötäelää ja kuunnella muiden painon kanssa painiskelevien tarinoita siitä omasta ylipainosta ja voin sanoa, jokaisen ihmisen takaa löytyy oma tarina ja toisinaan tarinat ovat hyvin surullisia. Se kuinka oma minuus katoaa ylipainon myötä tai se elämänilo katoaa painotaakan alle. Näistä syistä haluan auttaa sydämestäni myös heitä löytämään takaisin sen kadotetun ilon ja henkilön kadotetun minäkuvan. Askel kerrallaan, päivä päivältä uusi iloisempi minäkuva löytyy, matka voi tuntua pitkältä, mutta vakuutan, että se päätöksenteko kohti kevyempää elämää kannattaa   



Ja mitäkö tarkoitan jutussa olevalla otsikolla "jos ei etsi - ei myöskään löydä". Tällä kertaa se on sen minäkuvan etsimistä, oman itsensä löytämistä. 

Mutta tällaisia ajatuksia viikonloppuun, nautitaan, huolehditaan itsestä ja läheisistä 


50 kommenttia

  1. Vastaukset
    1. Aivan mieletön muutos .. ! Ei uskoisi samaksi ihmiseksi. Siis vau :) Näytät nyt niin pirtsakalta ja hyvinvoivalta. Hyviä ajatuksia myös tekstissäsi.. Kyllä se vaan tuo niin paljon elämään virtaa kun luopuu turhista herkuista ja liikkuu enemmän. Itsekin huomannut että jaksaa ihan eri tavalla esimerkiksi touhuta lasten kanssa ja tehdä asioita kun huolehtii paremmin itsestään.
      Ihanaa syksyä!
      -Tiina

      Poista
    2. Juuri niin, sen oman jaksamisen ymmärtää kun luopuu niistä herkuista jotka oikeasti vievät energiaa, ne saavat olon väsyneeksi ja energitason matalaksi :D

      Poista
  2. Upea ja ihana Johanna<3
    Olen iloinen puolestasi!

    Hyvää ja rauhallista viikonloppua:)

    VastaaPoista
  3. Muutoksesi on aivan mieletön, saat olla todella ylpeä itsestäsi kaunokainen <3

    VastaaPoista
  4. Miten upea ja niin elinvoimainen olet käsittämättömän suuren urakan jälkeen! <3
    Urakan, joka ei pääty koskaan, muuttuu vaan hieman erilaiseksi matkan jatkuessa. :)
    Tahdonvoimasi on esimerkkinä monille, päättäväisyydestäsi voisin minäkin ottaa mallia. ;)
    Onnea saavutuksestasi! <3

    T: Emppu / Iloa & Unelmaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta kuinka sitä löytää itsensä ja sen jälkee oikein loistaa onnellisuutta :)

      Poista
  5. Niin upeana, huiput kuvat! 👍🏼 Se on kyllä niin totta että se mitä suuhunsa laittaa vaikuttaa niin moneen asiaan. Itellä alkoi ma uuden terveellisemmän elämän opettelu ja nyt kun tämän viikon syönyt tarkoilla ohjeilla, on niin hyvä olo. Salitreenit aloitin myös pienen tauon jälkeen ja kylläpä taas hymyilyttää :D Mukavaa syksyn jatkoa! Säteilet kilpaa auringon kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa että olet aloittanut oman projektisi, tsemppiä <3

      Poista
  6. Upeita studiokuvia. Näytät niin kauniilta!

    VastaaPoista
  7. Upeita kuvia sinusta! Näytät pirteältä, kauniilta ja onnelliselta.

    VastaaPoista
  8. Näitä onnistumistarinoita on niin hieno lukea! Olet tehnyt valtavan työn, peukku sille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, urakka oli kyllä melkoinen ja nyt on alkanut se koko elämän kestävä muutos eli painonhallinta :)

      Poista
  9. Upeat kuvat upeasta naisesta! Taidanpa käydä tutustumassa tuohon Cambridge-ohjelmaan. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  10. Upea, kertakaikkiaan upea Johanna! Kirjoitat hyvin täyspäisesti laihtumisesta, kiitos siitä.

    VastaaPoista
  11. Tosi kauniit kuvat! :-) Se on se aloittamisen kynnys, joka varmasti tuntuu korkeammalta kuin onkaan. Itselläni ei olisi kuin pieni pudotus tarpeen, mutta ai että se on vaikeaa aloittaa. Sinä olet kyllä upea inspiraatio monille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri se aloittaminen on kaikkein vaikeinta , olipa kyseessä vähän tai paljon pudotettavaa :) tsemppiä aloitukseen <3

      Poista
  12. ...ja kun sen löytää, älä hukkaa sitä enää... (voisi jatkaa). Upeat kuvat ja vielä upeampaa se että autat muita tilanteessa olevia <3

    VastaaPoista
  13. Näytät upealta Johanna, aivan mieletön työ ollut, mutta varmasti jokaisen vaikean hetken arvoinen prosessi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olo tuntuu kyllä uskomattoman hyvältä ja onnekkaalta :)

      Poista
  14. Kuinka u p e a sinä! <3 Siis wau!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Seija kauniista kommentista <3

      Poista
  15. Näytät kyllä hyvältä ja täytyy sanoa, että olet tiukassa kunnossa vaikka olet yli 60 kiloa laihuttanut. Tarkoitan, että monelle jää ylimääräistä nahkaa roikkuun.Liikunta onki tärkeä homma myös tässä :)

    Ihanaa viikonloppua sinne!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh :) kiitti, ehkä sillä urheilulla on hieman osuutta asiaan ja elastisella iholla :)

      Poista
  16. Eihän sua meinaa enää tuosta alimmasta kuvasta tunnistaa. Niin upea muutos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh :) ihan hyvä niin ettei tunnista :)

      Poista
  17. Sinusta kuoriutui kyllä todellinen kaunotar!
    Miten oot onnistunut säilyttämään rinnat?:)
    Mulla lähtee ne ekana,kun laihdun.
    -Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Anu <3 mä en kyllä tiedä, ne rinnat ei lähde kulumallakaan, vaikka pienentynythän ne on siitä lähtötilanteesta :D

      Poista
  18. TUo sun muutos on aivan uskomaton. Sitä ei voi kuin aina vain ihmetellä ja ihastella.
    Työkaverini juuri tuskaili saman asian parissa. Hän on pudottanut reilusti painoa ja silti kaupassa valitsee ostettavakseen ne vanhan koon vaatteet. Tuskan kanssa sit kummastelee kun vaatteet ei istu vaan pyörii päällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä , sitä ei oikein osaa sisäistää sitä muutosta ja helposti tulee mentyä kaupoissa niiden isojen kokojen puolelle :)

      Poista
  19. Oi, upeita kuvia ja todella hienoa, että olet saanut noin ison muutoksen aikaiseksi! = ) Minulla on "vain" n. 7kg ylipainoa, mutta silti haluaisin siitä eroon, koska en tunne itseäni täysin omaksi itsekseni. Ymmärrät varmasti mitä tarkoitan.. Mutta vielä kestää varmasti muutama kk ennen kuin paino (toivottavasti) alkaa pudota. Pitää miettiä asia kerrallaan, kun hormoniongelmia tässä ollut/on roppakaupalla niin vaikuttaa siihen, että paino ei putoa niin vain ja toisaalta ei voi kovin itseään rasittaa.. Mutta vielä saan sen 7kg pois!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän todellakin <3 toivotan sulle kovasti tsemppiä 7 kg:n kanssa, varmasti onnistut <3 kun aina vain on kypsä

      Poista
  20. Tuohan on kuin olisit yhden ihmisen verran painoa karistanut harteiltasi! Uusista kuvista paistaa energisen ja tasapainoisen näköinen nainen vanhaan kuvaan verrattuna. Hienoa! -Myy-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, yhden ihmisen verran ja yli puolet lähtöpainosta , järkyttäviä lukuja mutta nyt on hyvä olla <3

      Poista
  21. Mahtava rutistus, uskomaton suorastaan. Annat varmasti uskoa muillekin saman asian kanssa kamppaileville. Hyvä sie! <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentista.

Takaisin ylös