TÄYDELLISEN EPÄTÄYDELLINEN KOTI

Me piipahdettiin viikonloppuna kummitytön synttäreillä Rovaniemellä. Ette tiedäkään kuinka mukavaa oli ottaa irtiotto arjesta ja kotiympyröistä ja hengähtää hetki, hengähtää töistä ja en olisi uskonut sanovani tätä mutta hengähtää myös niistä sisustamisen ympryröistä. Kun sisustaminen on elämäntapa ja osa harrastusta, voi sekin jossain vaiheessa käydä ehkä jopa raskaaksi. Olen monesti puhunut siitä, että olisi ihanaa löytää se suht hyvä kokonaisuus, jossa kalusteet ja tavarat eivät enää vaihda paikkaa. Aika hyvin tässä ollaankin onnistuttu ja pikkuhiljaa se sisäinen rauha ja hyväolo alkaa olla läsnä, se että ei ole tarvetta jatkuvasti pyöritellä kaikkea ja etsiä toimivaa kokonaisuutta.

Kun harrastus pyörii aika paljon sisustamisen ympärillä, siitä muodostuu elämäntapa ja sisustaja voi helposti alkaa sisustamaan kotiaan siten, että se näyttää kauniilta kameran linssin läpi kuvattuna. Mitään kodikkuutta ei kuvista heru, niitä elämänmakuisia asioita ei kuvissa vilahtele, vaan kaikki on hyvin riisuttua. Puuttuu se todellinen elämä ja kodikkuuden ripaus.

Viikonloppuna kyläilessämme huomasin aika ison asian, havahduin oikein ihmettelemääm sitä tunnetta. Ette uskokaan kuinka ihanaa ja rentouttavaa oli kyläillä kodissa, jossa näkyi elämä, se että  lasten lelut saivat olla huolettomasti olohuoneen lattioilla jossa niillä leikittiin, almanakka sai komeilla keittiön seinällä, josta oikeasti koko perhe näkee tulevat menot ja tapahtumat ja ne persoonallisuutta ja omaa elämää kuvastavat valokuvat saivat olla seinillä, mitään ei oltu piilotettu tai riisuttu siitä syystä, että tila näyttäisi kivalta kameran läpi tai olisi sisustettu täydellisyyttä tavoitellen.

Jäin miettimään ja pohtimaan lukemiani sisustuspainotteisia blogeja ja omaa kotiamme, sitä mikä ydistävä tekijä meillä kaikilla onkaan. Toki kaikkea ei kuvata ja kuvia osataan rajata siten, että se henkilökohtainen elämä ei näy kaikilla, mutta yhtäkkiä ei tullut mieleen yhtäkään sisustuspainotteista blogia ( toki lukulistaltani voi uupua ne elämänmakuiset blogit, josta kaikkea elämää ei rajata :D ), jossa olisin törmännyt kotiin, josta huokuu se todellinen kodin elämä, missä oikeasti ne lasten valokuvat saavat komeilla paraatipaikoilla, missä almanakka löytyy seinältä, jääkaapin oven täyttää lasten iloiset piirustukset, koti jossa kaikki ei ole ihan viimeisen päälle sommiteltuna. Koti joka huokuu harmoniaa ja kodikkuutta, ilman että kodin jokaisen yksityiskohdan tai tavaran paikkaa olisi viilattu kameran linssiin sopivaksi.

En tiedä ymmärrättekö mitä tarkoitan, mutta kun selaatte esimerkiksi minun blogini kuvia, niin kuvistahan ei välity tai näy se eletty elämä, se että koti on meidän ja me elämämme täällä. On vain kauniita tavaroita ja kivoja kuvia joissa kaikki on "täydellistä", elämä ei näistä kuvista juuri välity.  En tarkoita lauseellani sitä, että kuvista pitäisi välittyä ja näkyä likaisia pyykkikasoja, tiskiallas täynnä olevia astioita tms. vaan tarkoitan sitä, että siellä saisi näkyä eletty elämä, se että koti on muutakin kuin se sisustajan harmoninen koti, jossa jokaisella tavaralla on paikkansa ja mitään epäsopivaa et kuvista löydä, kodin väripaletti on täysin hallussa ja sieltä on riisuttu ne harmoniseen sisustukseen sopimattomat elementit, kuten meidän perheessä, ikuinen murheenkryyni the piano ja ruskea sivupöytä. Niitä on haluttu tai huomiona, minä olen halunnut piilotella, koska ne eivät yksinkertaisesti ole mukavannäköisiä kodin muutoin harmonisessa väripaletissa, mutta juuri se loisi sitä tarinaa, toisi ripauksen persoonaa, sillä pianoon ja sivupöytään liittyy tarina ja muistot, ne ei ole vain ostettuja esineitä, jotta kaikki näyttäisi upealta. Toki tiedostan sen, että kaikilla ei tällaisia huonekaluja ole jos kodin kaikki kalusteet ovat itse ostettuja uuteen kotiin muuttaessa ja kokonaisuus on siitä syystä täydellisen harmoninen.

Se että julkisesti kirjoittaa sisustusaiheista blogia, aiheuttaa omalta osaltaan myös paineita. Muistan kun piano oli meidän kodissa hieman näkyvämmällä paikalla, se sai osakseen aika paljon kritiikkiä juuri siitä, että se on epäsopiva väritykseltään, se ei istunut harmonisen kodin sisustukseen ja luonut täydellistä kokonaisuutta :) En tiedä odotetaanko sisustuspainotteisilta blogeilta täydellisyyttä, sitä että harmonia ja kaikki kodin elementit mätsäisivät prikulleen, vai saako se säröisyys ja kodikkuus ja erilaisuus näkyä.. Toki, onhan koteja joissa kaikki kodin elementit ja palaset ovat täydellisessä harmoniassa, vaikka kodikkuus näkyy, se on taidokasta sisustamista. 

Mutta täydellisyys ei ainakaan oman kodin sisustuksen osalta tule koskaan toteutumaan, kestän hivenen harmonian kustannuksella epätäydellisyyttä, saaden ehkä hivenen omannäköisen ja kodikkuutta henkivän kodin :) Ja mitäkö tämä tarkoittaa meidän kodin osalta, rohkenen laittamaan perheemme kuvia seinälle, ostan ehkä hivenen ei niin modernin vahaliinan, koska sen pyyhkiminen on vaan niin paljon helpompaa kuin karhean ja upeannäköisen kerniliinan, ehkä laitan vähän liian pienen olemassa olevan harmaan maton olohuoneen lattialle oikeankokoisen maton sijaan, sillä uutta en osta ja vanhan harmaan maton sävy sopisi kivasti olkkariin :D Tavaran määrä ei kodikkuuden aikaansaamiseksi tule ainakaan lisääntymään, päinvastoin, jatkan karsimista ronskilla kädellä ( se mitä siitä urakasta on enää jäljellä ) ja keskityn "kokopäiväisen" sisustelun sijaan nauttimaan kodista ja aion valmistautua henkisesti kestämään hivenen enemmän tulevaa kritiikkiä, mitä yleensä saa kun harmonia katkeaa :)




21 kommenttia

  1. Oon vähän erimieltä siinä,että olisit saanut paljon moitteita harmonian rikkomisesta.
    Päinvastoin kun piano oli olkkarissa niin moni sanoi,että se rikkoo kivasti kokonaisuutta:)
    Samaten se ruskea pöytä,joka ei sun mielestä sovi niin monen lukijan mielestä se sopii.
    Mutta varmaan totta just se,että blogikodeissa menee liikaa siihen,että elämää eletään blogin vuoksi eikä toisinpäin.
    Suosittelen lukemaan AtMarias blogia ja ottamaan sieltä sitä elämänmakuisuutta.koti on kaunis ja harmoninen,mutta ei liian sliipattu.ja muutokset pieniä.
    Ja Maria kirjoittaa suurella sydämellä<3
    Ja tosiaan kesällä voidaan jättää sisustelut vähemmälle ja nauttia kaikesta muusta:)
    Niin mukavaa kuin se onkin niin ei oteta siitä stressiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärsit hyvin pointtini, siis Marjan blogi on juuri sitä mitä oman tekstini sanomalla halusin tuoda esiin, siinä ehkä onnistumatta :D Kodissa näkyy eletty elämä, vaikkei hän kirjoituksessaan korosta sitä, että valokuvat on seinillä tms.. : )

      Siis paljon oli hyviä kommentteja mm. pianoon liittyen, että se rikkoi mukavalla tavalla sitä tunnelmaa, ehkä ne negatiivisuudet jää vaan helpommin mieleen ? Ja säikähdin ? En tiedä, mutta vierailumme kyllä herätti itseni hyvällä tavalla ja tänä aamuna herätessä koti tuntui kotoisalta, ei vain sisustetulta talolta :)

      Jotenkin tuntuu että en ole sisustellut pitkiin aikoihin, olen keskittynyt enemmän myymään ylimääräistä rompetta :D

      Poista
  2. Kodissa tärkeintä on kodikkuus ja viihtyminen perheen kanssa. Se on teidän koti, mielestäni meillä muilla ei ole oikeus arvostella, pianon tai sivupöydän sopivuutta. Tärkeintä on, että teille ne tuntuu hyvältä ja nautitte kodistanne. Minä olen aina tehnyt niinkuin minusta ja meistä on tuntunut hyvältä, en ole ajatellut, että joku toinen ei pidä minun ratkaisuistani. Tepa Seinäjoelta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, minkään ei pitäisi vaikuttaa, mutta jos harrastus menee ehkä yli, niin sitä katsoo kaikkea vain sen mukaan, mikä näyttää kivalta kameran läpi :D Nyt siihen tuli muutos, toivottavasti jatkossa teillekin välittyy sinne erilainen tunnelma :D

      Poista
  3. Kirjoitat juuri siitä mitä itse kovasti mietin. Oikeasti blogit ovat työtä ihmisille, niille ketkä sitä sisustamista tekevät. Omanlaisiaan työnäytteitä. tai sitten ne ovat haaveilualustoja, niinkuin omani on. Pakopaikka oman kodin epätäydellisyydeltä niiden tiski ja pyykkivuorten takaa, mitä ei halua näyttää ihan kaikille. Ja miksi niitä näyttää? Kaikilla on sotkunsa. Olisi kiva nähdä sitä rosoa myös teidän kodista. Joku juttu, mikä tekee teidän kodista juuri teidän kodin muitten joukossa. Teillä on kaunis koti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, en minäkään kaipaa sotkuja täällä esitellä, tämä on pakopaikka ja hengähdystauko siitä arjesta :) Katsotaan millainen tästä kehittyy, aina pitää luoda uutta erilaisuutta jotta voi erottua. :D

      Poista
  4. Saman asian hiukan eri puolta ajattelin - tai ajatus häivähti mielessäni - tänään. Olen keskittynyt täysillä yrityksen pyörittämiseen ja vietän suurimman osan ajasta työhuoneella. Käväistessäni keittiössä ja ihaillessani yhden kukan kasvamista, tuli mieleen, miten IHANAA onkaan, kun kaikki on jotenkin valmista. Ei tarvitse miettiä sisustusta, ei sen muuttamista, eikä varsinkaan minkään kuvaamista! Saa sen suhteen vain olla. Toki intohimoa pitää olla, juuri nyt se vaan kohdistuu toisiin asioihin. Mutta minähän en sisustusblogia pidäkään, vaikka yhdessä blogeistani joskus kotiani esittelenkin. Välillä voin jopa irrotella näin: http://pellavasydanjamervi.blogspot.fi/2016/05/yksinolon-ihanuus.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, itsekin rakastan sitä tunnetta kun kodissa palaset loksahtavat kohdilleen ja ei tarvtse siirtää mitään, vaan niillä on pysyvä paikka. Oikeastaan tavaran karsinnan myötä kaikki kalusteiden paikatkin ovat kuin itsestään loksahdelleet paikalleen ja se on niin upea tunne <3

      Poista
  5. Tuo on aivan totta, kuvissa harvoin näkyy se varsinainen elämä. Harmi!
    Mutta, tässä jokaisen oma valinta, mitä haluaa blogissaan näyttää ja kirjoittaa. Ja, se mitä julkaisee, on myös oltava valmis kritiikkiin. Ja, me lukijathan sitten valitsemme, millaista blogia luemme.
    Joten, jatketaan tästä! Aurinkoista kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja en minäkään mitään sotkua halua kuvata, vaan että blogistani välittyisi se persoona sen blogin takaa ja kuvista huokuisi silti kotoisa elämä, eikä vain ne kivat kuvat :)

      Poista
  6. Itse pidän blogeista, joissa elämä näkyy ja olen kaivannut myös tästä blogista vähän enemmän sellaista, ymmärrän täysin mitä hait. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että ymmärsit mitä tekstilläni hain <3 Toivotaan että löydän sen tyylin, millä saisin enemmän sitä elämää näkyviin :)

      Poista
  7. Mielenkiintoinen postaus ja paljon ajattelemisen aihetta. Kyllä minä ainakin siivoan pois sen eletyn elämän blogikuvista, siinä onkin meille tulevaisuuden haastetta, että se vähän enemmän näkyisi tulevaisuudessa. Taidampa joskus yrittää postata aiheesta elämänmakuisten kuvien kera. Saa nähdä pystynkö! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, en minäkään sotkua halua kuvata, mutta lähinnä sellaista haluaisin yrittää omilla kuvillani tuoda esiin, että kuvista huokuisi se että siellä asuu joitain, eikä vain että koti näyttää kauniilta ja sellaiselta että lukijan pitää ajatella, että asuukohan tuolla ketään :D En osaa oikein selittää tätä paremmin :)

      Poista
  8. Rakastan sisustamista ja tykkään vaihdella kalusteiden paikkoja ja verhoja.... Mutta en jaksa tehdä sitä joka päivä! Ei joka päivä tarvitse ostaa uutta ja tehdä suuria muutoksia! Ja eletty elämä saa näkyä, miksi se pitäisi piilottaa.... Itse harvemmin jaksan enää lukea sisustusblogeja. Maku mennyt siihen ns.. Täydelliseen elämään. Itse sisustin jonkin aikaa ns. Kaikki mätsää ajatuksella, yritin kotia tehdä kauniiksi muiden silmiin. Valkoista ja harmaata, niinhän sen pitää olla! En viihtynyt itse! Nyt meillä on jälleen väriä ja paljon itse tehtyjä juttuja. Itse kudottuja ja virkattuja mattoja, tuunattuja kalusteita.... Kösityöt esillä. Ei kelpaa varmasti lehteen mutta me pidämme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän mitä tarkoitat :) Itse en niinkään kaipaa värejä, rakastan tätä harmoniaa, siis harmaata ja valkoista. Se mitä itse kaipaan on ne valokuvat seinillä ( siis ne henkilökohtaiset tavarat), tavaranmäärä siten että ei oikeasti ole mitään turhaa, mehän luovuimme jopa sohvapöydästä kun sille ei ole meidän kodissa oikeasti minkäänlaista funktiota :D

      Poista
  9. Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä teksti. Jotenkin tuli ensimmäisenä itsellä mieleen, että kuinka nykyään todella useat "blogikodit" ovat kuin toistensa kopioita. Kirjoittajat haaveilevat samoista uusista sisustustuotteista ja kaava toistaa itseään. Olen myös useasti havainnut itseni ihailemasta juuri tiettyjä huonekaluja ym. jotka ovat pinnalla. Sitten kun tarkemmin ajattelee, mietin että ovatko tuotteet oikeasti sellaisia joista minä haavailen tai pidän vai ainoastaan illuusio. Jotenkin sitä ehkä tulee sokeaksi omalle tyylilleen, kun aikansa tuijottelee kuvaruudulta muiden riisuttuja unelmakoteja ja alkaa haaveilla sellaisesta joka ei kuitenkaan ole sitä omaa itseään. Tästä kaikesta huolimatta eksyn aina silloin tällöin ihailemaan Sinun blogiasi ja muita ihania koteja. Ja aion eksyä jatkossakin. Kiitos että kirjoitat! :)

    VastaaPoista
  10. Itse täydellisyys, yrität tällä peittää kaiken sen mitä oikeasti olet. Nyt on miin noussut hattuun kaikki, olisit pari vuotta takaperin ollut tämmöinen, mutta et uskaltanut tulla kaapista ulos silloin. Naurattaa sun jutut, koko ajan säädät jotain ja silti muka et osta mitään. Kuvittelet että dun ajatusmalli on oikea, olet pinnallinen.ihminen ja muka niin sanavalmis. Näköjään laihduttaminen muutti sua neg. Suuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se että minä kirjoitan blogia ja sinä sitä luet, ei anna kyllä sinulle paljoa mitään minusta itsestäni, et tunne minua ns. henkilökohtaisesta elämästä, joten jätähän solvaukset ja mieti uudelleen kirjoittamasi tekstin sisältö, kuka tässä latelee mikä on oikein ja mitä kukainenkin tekee väärin ;)

      Poista
  11. Tähän tekstiisi liittyen tuli mieleen eräs asia, jonka opin sisustuskurssilla. Kauniin sisustuksen saa aikaan harmonialla mutta kiinnostavan sisustuksen saa rikkomalla harmonian. :) Mielestäni monet blogikodit ovat kauniita mutta eivät kovin kiinnostavia. Niistä puuttuu se jokin, joka rikkoo täydellisen harmonian. Kiitos kiinnostavasta tekstistä ja blogista. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista.

Takaisin ylös